Puoli vuotta

Minun vauvani on jo puolivuotias. Kuusi kuukautta, puoli vuotta. Se on pitkä aika noin pienen ihmisen elämässä.
Santeri syntyi syksyllä, pian tuli talvi ja nyt on jo kevät.


Puolen vuoden aikana on opittu paljon.

1kk ikäisenä Santeri osasi nostaa pään ilmaan makuulla ollessaan ja hymyili ensimmäiset hymynsä.

2kk ikäisenä Santeri oli jo melko tarkkaavainen kaveri ja kiinnostui leluista kun niitä naaman edessä heilutteli.

3kk ikäisenä Santeri nauroi ensimmäisen kerran, osasi ottaa leluja käteen ja huitoi lelukaaresta roikkuvia juttuja. Tässä vaiheessa aloitettiin jo istumaan nousun ekat harjoitukset.

4kk ikäisenä Santeri maistoi ekan kerran sosetta, kääntyi selältä vatsalleen, kääntyi vatsalta selälleen ja löysi varpaansa. Taisi myös osata nousta sitterissä istumaan.

5kk ikäisenä maisteltiin ekan kerran kaurapuuroa ja Santeri lähti liikkeelle. Peruuttamalla tosin, mutta eipähän tarvinnut paikallaan olla. Tässä vaiheessa osasi myös pyöriä napansa ympäri.

Ja nyt, 6kk iässä Santeri osaa nousta konttausasentoon ja ketkutella itseään paikallaan. Ukkeli osaa myös istua ihan itse ilman tukea jo suht pitkän aikaa, mutta hyytyessään ei oikein vielä hallitse alastuloa vaan meikän pitää olla kärppänä paikalla ottamassa kiinni. Niin ja lihaa on maisteltu nyt kans.

Tässä maistellaan kyl kurkkua eikä lihaa, mut puolivuotias poika se on silti.

Aika nopeasti nuo asiat näköjään unohtuu, en tarkasti enää muista milloin on mitäkin opittu ja mitä tehty.


Puolen vuoden päästä minun vauva on jo iso mies.